Koti > Ajankohtaista > Artikkelit > HSE-päällikk...

HSE-päällikkö Marko Poutanen puurtaa turvallisuuden parissa arkena ja pyhänä

Turvallisuus- ja ympäristöasiat eivät ole normaalista arjesta ja työnteosta poikkeavia asioita. Vastuullinen yrityskulttuuri huomioi nämä asiat automaattisesti. Yhteistyössä kumppaneiden kanssa saavutetaan tavoitteet yhdessä ja luodaan yhteinen toimintakulttuuri. Tätä ohjenuoraa noudattaa kesällä Suur-Savon Sähköllä aloittanut HSE-päällikkö Marko Poutanen. Vastuualue on leveä ja hoidettavaa riittää, kuitenkin aina pitää olla aikaa keskustelulle ja suunnitteluun. Päätimmekin kysyä hieman hänen taustastaan ja ajatuksistaan työnsä suhteen.

Tuore HSE-päällikkömme Marko on syntynyt Sulkavalla ja on kulkenut ristiin rastiin Etelä-Savoa opiskelujen ja töiden parissa. Nykyisin hän asuu Savonlinnassa ja siirtyy sinne missä häntä tarvitaan. Opiskeluista viimeisimpänä hän on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon teknologiateollisuuden osaamisen johtamisesta. Markon työtausta on vahvasti teollisuuspainotteinen, ja hän on toiminut muun muassa teknologiateollisuudessa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa. Ura on sisältänyt niin työnjohto- kuin esihenkilötehtäviä, sekä jaksoja suunnitteluinsinöörinä ja teollisuuden myynnin parissa. Viimeisimpänä hän toimi turvallisuusasiantuntijana valvoen ja toteuttaen tehdasympäristön prosessi- ja työturvallisuutta.

Markon nykyistä työnkuvaa määrittää vahvasti turvallisuus ja ympäristö, johon hän on tyytyväinen. Hän kokee, että turvallisuus ja ympäristöasiat ovat olleet merkittävä osa hänen kaikissa aiemmissa tehtävissään, ja pikkuhiljaa siitä on muodostunut hänelle mieluinen työnkuva.

”Olen kehittänyt prosesseja ja toimintatapoja sekä ollut esihenkilönä vastuussa ihmisistä. Esihenkilönä oli minun vastuullani, että kaikilla on edellytykset toimia turvallisesti, ja ymmärretään turvallisuuden tärkeys ja toimitaan sen mukaan. Työturvallisuuskin syntyy yhteisestä päämäärästä ja halusta toimia turvallisesti.  Turvallisuuskulttuuri ei toteudu yhden henkilön toimesta sanelupolitiikalla, vaan se on joukkuelaji. Se, että organisaatiossa on vahva turvallisuuskulttuuri, käytänteet sekä halu toimia oikein, tekee meistä vahvan joukkueena, joka näkyy myös liiketoiminnan tulosten valossa” Marko summaa.

Turvallisuusasiat eivät jätä Markoa rauhaan vapaallakaan, sillä hän on juniorista saakka ollut tiivisti mukana vapaaehtoisessa pelastustoimessa. Hän on myös sitoutunut sopimuspalokuntalaiseksi, ja päivystäessään kiitää tarvittaessa auttamaan pelastustehtävissä. Pelastustoimessa hänet ovat pitäneet porukan korkea yhteishenki ja harrastuksen parissa tehdyn työn arvo. ”On mukavaa tehdä tärkeitä asioita hyvässä porukassa,” Marko toteaa.  

Heti altaan syvään päätyyn – kaksi sertifiointia kerralla

Marko aloitteli Suur-Savon Sähköllä elokuun puolivälin tienoilla, eikä varmasti ole tylsää päivää nähnyt. Hänen asemansa on HSE-päällikkö, eli suomeksi terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö. Tontti on iso, mutta Markoa se ei ole hätkäyttänyt, vaan hänen mielestään kaikki pysyy hallinnassa oman organisaation ja kumppaneiden yhteistyön avulla.

Sertifikaattirintamalla on Suur-Savon Sähköllä tänä syksynä kiireistä, sillä haussa on peräti kolme samaan aikaan. Niistä Markon tontille osuu kaksi. Tavoitteena on saattaa maaliin tammikuun 2023 aikana sertifikaatit työturvallisuus ISO 45001 ja ympäristöturvallisuus ISO 14001. Näiden lisäksi haussa on myös tietoturvallisuussertifikaatti ISO 27001.

Moni meistä on varmasti sertifikaateista kuullut ainakin puhuttavan, mutta niiden tarkempaan sisältöön harvempi on tutustunut. Vahva mielikuva saattaa olla, että sertifioitavassa organisaatiossa prosessi nostaa otsalle jännityksen hikikarpaloita ja aiheuttaa kiireistä säntäilyä, kun asioita yritetään viime tipassa korjata. No, asia ei ole näin. Marko kuvailee sertifioinnin enemmänkin yhteiseksi prosessiksi, missä tilaaja ja auditointikumppani yhdessä varmistavat toiminnan kokonaisvaltaisen toimivuuden ja poikkeamiin etsitään hyvässä hengessä ratkaisut.

”Auditoinnit ja sertifiointi eivät itsessään ole mitään kuulustelutilaisuuksia, joissa on suurin piirtein rikos, jos jokin osa-alue onkin puutteellinen. Auditointien aikana paljastuu yleensä lieviä poikkeamia ja kehityskohteita. Korjaamalla poikkeamat saavutetaan lopulta sertifikaatti. Auditoinneissa arvostetaan puutteiden julkituomista rehellisesti ja ettei niitä peitellä. Auditoijat ovat ammattilaisia, joilla on osaaminen ja halu auttaa saavuttamaan sertifikaatti” Marko tiivistää.

Auditoinnin yksi keskeinen päätarkoitus on kehittää organisaation toimintaa ja yhteisiä toimintatapoja sekä saavuttaa vaadittu laatutaso.  Tästä osoituksena on sertifikaatti.  Sertifioinnit kokonaisuudessaan ovat isoja rupeamia. Suur-Savon Sähkön hakemiin sertifikaatteihin on kuulunut lukuisia auditointikäyntejä, jotka ovat sisältäneet esimerkiksi

    • Organisaation ja kumppaneiden henkilöiden ja tiimien haastatteluja

        • Kohdekäyntejä esimerkiksi lämmöntuotantolaitoksissa

        • Työmaakäyntejä

        • Erilaisten ohjeiden ja suunnitelmien läpikäyntiä

Mutta mitä sertifikaattien vaatimalla työmäärällä halutaan lopulta saavuttaa? Marko jäsentää asian niin, että se on päivittäisen arkemme toimintatapojen laadun varmistamista, niin oman organisaation kuin kumppanien osalta. Se on hyvin sanottu, koska kuvaus on räjäytettävissä kymmeniin pienempiin osa-alueisiin: miten varaudutaan vahinkoihin, miten estetään vahinkojen sattuminen, miten toimitaan sellaisen tapahtuessa, miten vahingoista raportoidaan ja mitä niistä opimme.  

Sertifikaateilla varmistamme siis oman toimintamme laadun. Meiltä ei kukaan edellytä näitä sertifikaatteja, vaan tahdomme itse osoittaa, että olemme saavuttaneet tietyn toiminnan tason. Ja ovat ne tietysti merkiksi sidosryhmille toimintatavoistamme ja erityisesti siitä, että tahdomme kehittyä. Tahdomme olla luotettava ja vastuullinen energiayhtiö.

Myös kumppanien toiminnalla on merkitystä

Myös kumppanien toiminta ja heidän arvonsa otetaan huomioon sertifioinnissa. Kumppanit ovat tilaajan käsien jatke kentällä, joten heidän toimintatavoillaan on suuri merkitys. Suur-Savon Sähkön hankintaosasto on määrittänyt tietyt kriteerit kumppaneille ja toimittajille, että he toimivat haluamallamme tavoilla, ja meillä on samanlaiset linjat esimerkiksi ympäristöasioiden hoidossa.

Sertifiointi on siitä mielenkiintoinen tilanne, että sen aikana organisaatio asettaa omaa rimaansa korkeammalle, ja pyrkii kehittämään toimintansa uudelle tasolle. Samalla tietysti myös kumppanien täytyy yltää samaan. Asia ei kuitenkaan saa olla niin, että asetamme riman liian korkealle tai nostamme sitä jatkuvasti, ja vaadimme kumppaneiltamme, että tuonne pitäisi nyt loikata.

”Suur-Savon Sähköllä on ollut punaisena lankana, että kehitytään yhdessä kumppanien kanssa. Tarkoituksena on, että yhdessä pyritään kehittämään yhteisiä kyvykkyyksiä, jotta oma ja kumppanien osaaminen ja toimintatavat aiheesta kehittyisivät. Se on kummankin toimijan yhteinen etu. Haastetta voidaan pilkkoa pienemmäksi, ja asetetaan yhdessä tiettyjä etappeja ja katsotaan porukalla, miten niitä voitaisiin saavuttaa”, Marko päättää.