Yhdessä olemme enemmän – Historia haastaa jatkamaan työtä alueen elinvoimaisuuden edistäjänä
Muutosten myllerryksessä helpot ratkaisut houkuttelevat ja katse keskittyy hetkeen, vaikka juuri silloin tulisi pysähtyä katsomaan taakse. Kurkistus Suur-Savon Sähkön historiaan nostaa esiin rajat ylittävän yhteisöllisyyden merkityksen. Elinvoimaisuuden edistäjän rooli on seurannut Suur-Savon Sähkön polkua yhtiön perustamisesta saakka.
Sähkövalo maaltapakoa ehkäisemään
Sähköä oli Etelä-Savon maakunnassa käytössä muutamilla tuotantolaitoksilla jo 1910 alkaen. Suunnitelmat koko maakunnan sähköistyksestä 1920- ja 1930 -lukujen taitteessa kaatuivat kuitenkin kannattavuusepäilyjen ja yhteen kokoavan voiman puuttuessa. Maakunnan Sähkö toimiston 1941 koolle kutsumat Mikkelin lääninkunnat perustivat toimikunnan sähköistymistä edistämään, mutta jatkosota katkaisi ensimmäisen yhteisesti sovitun alun. Viimein Mikkelin läänin kunnallispäivillä 1945 syntyi päätös maakunnallisen sähköyhtiön perustamisesta. Sähköistämistoimikunta laati samana iltana kokouskutsun alueen kunnille, jossa perusteltiin sähköistymisen hyötyjä. Sähkövalo ja -voima nähtiin yhtenä maaltapaon ehkäisijänä, maaseudun elinvoimaisuuden mahdollistajana.
Se kannatti. 14 kuntaa päättivät yhdessä koollekutsujien kanssa yksimielisesti perustaa osakeyhtiömuotoisen yhtymän maakunnan sähköistämiseksi. Osakepääoma jaettiin yhtiön osakkaiksi liittyvien kuntien henkikirjaväkiluvun mukaisesti. Loput osakkeet tarjottiin osakaskuntien ja niiden asukkaiden jaettavaksi. Suur-Savon Sähkö Oy:n yhtiösopimus allekirjoitettiin 21.2.1946.
Alueen sähköistäminen vaati ensin yhtenäisen sähkönjakeluverkonrakentamista. Paikallisesti toimineet sähköyhtymät ja -osakaskunnat sulautuivat Suur-Savon Sähköön muodostaen perustaa yhtenäiselle verkostolle. Sähköenergiaa saatiin Imatran Voiman lisäksi eri alojen tuotantolaitoksilta ja voimalaitoksilta.
Alkuvuosien haasteet vauhdittivat ratkaisuja
Alkuvuosia leimasi sodan jälkeinen tarvikepula, jonka jälkeen nopea talouskasvu kasvatti elintasoa ja lisäsi sähkönkulutusta. Uuden verkon rakentamisen ohella olemassa olevaa tuli kunnostaa kasvavaan tarpeeseen. Toimitusvarmuuden parantaminen oli haasteellista. Sähköä ei riittänyt alhaisen jännitteen vuoksi alkuvuosina tasaisesti kaikille, ja myrskyt kaatoivat puita linjoille. Huolimaton puunkaatokin aiheutti harmia.
Verkon rakentaminen oli hikistä hommaa ja välimatkat pitkiä. Työmiehillä kilometrejä kertyi jopa useita kymmeniä päivää kohti. Pylväiden pystytyksessä tarvittiin aluksi useampi asentaja, mutta nostotekniikan kehittyessä jopa 16 metriset pylväät pystytettiin kolmen miehen voimin. Vauhti oli kova, maaperän mukaan jopa yli kaksikymmentä pylvästä nousi päivässä kaksikymmentä pylvästä nousi päivässä.
Vaativat olosuhteet ja haasteellinen alue ovat olleet sytyke uusien ratkaisujen keksimiselle kautta koko Suur-Savon Sähkön historian. Esimerkiksi pylväänpystytys vinssi syntyi pylväsasentajan pidellessä pakkaspäivää metallipajalla. Alkuvuosien työmenetelmät kehittyivät yhteistyössä paikallisten sähkölaitosten kanssa. Suur-Savon Sähkön keksinnöistä on hyötynyt koko toimiala maanlaajuisesti, työturvallisuuden kehittämistä unohtamatta.
Verkosto kasvoi nopeasti. Vuonna 1966 Suur-Savon Sähkön toimittamaa sähköä hyödynnettiin yli 34 kunnassa, viiden läänin ja kolmenmaakunnan alueella. Alkuperäinen ajatus toiminnasta ylimaakuntarajojen konkretisoitui. Vaikka maakunnan sähköistys saatiinpäätökseen 80-luvulle tultaessa, elinvoimaisuuden edistäminen on jatkunut aikakausien painopisteiden vaihtuessa.
Muutokset avaavat mahdollisuuksia
– Ihmisiä kiinnostaa totuus, tieto on arvokasta. Niin ihmisten, kuinyhteisöjenkin identiteetti on sidoksissa historiaan, kertoo professori Martti Häikiö.
Hän tutkii paraikaa Suur-Savon Sähkön 75 toimintavuotta työstäessään historiateosta yhdessä energiatoimialalla pitkän uran tehneen diplomi-insinööri Eero Sinkon kanssa. Teoksen on määrä valmistua keväällä 2022.
Historiateos sanoittaa taustoja pohdinnalle, miten Suur-Savon Sähkö toteuttaa tehtäväänsä maakunnan elinvoimaisuuden edistämiseksi muuttuneessa toimintakentässä. Nykyhetkessä keskustelua herättäneet huolet saavat perspektiiviä.
– Tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin saamme historiasta apua, jos vain osaamme katsoa pidemmälle. Pääosin 80-luvulta tähän päivään keskittyvässä teoksessa tarkastellaan sähköalan murroksen vaikutuksia. Miten omistajuudesta tulikin taistelukenttä osakkeiden arvon kasvaessa, miten sähkölainsäädäntö muutti sähköyhtiöiden luonnetta ja konsernirakenne muodostui, eriyttäen sähkön jakelun ja myynnin.
– Merkittävä käänne toiminnalle muodostui vuoden 1995 sähkömarkkinalaista. Voittoa tavoittelemattomasta osakeyhtiöstä tuli kilpailuoloissa toimiva liikeyritys, Häikiö toteaa. Häikiö ja Sinkko ovat ehtineet syventyä kiehtovaan tutkimuskohteeseen viime kesästä saakka.
– Tutkimus on alkuperäislähteisiin perustuvaa tutkimusta. Lopputulos ei ole markkinointimateriaalia, vaan tulee kertomaan, miten asiat oikeasti tapahtuivat. He haastattelevat avainhenkilöitä ja asemoivat muistitiedon alkuperäisiin asiakirjoihin. Tutkimus herättää ajatuksia, jotka ovat nykyhetkessä itsestäänselvyyksiä. Riippuvuuttamme tasalaatuiseen sähkönsaantiin kirjassa konkretisoidaan analysoimalla myrskyjen aiheuttamia sähkökatkoja. Suur-Savon Sähkö on ollut edelläkävijänä 1kV sähköverkon käyttöönotossa, mikä on tärkeä väline myrskyhaittojen vähentämiseksi ja tulee myös edullisemmaksi kuin maakaapeloinnin ulottaminen kaikkialle.
– Mitä meille tapahtuisikaan, jos sähköt katkeaisivat esimerkiksi viikoksi?
Historian opit kantavat myös tulevaisuuteen
– Historiamme opettaa, että yhdessä olemme enemmän. Yhteisen asian, toiminta-alueemme hyvinvoinnin, edistämiseksi on mahdollista koota yhteen toimijat yli yhteiskunnan eri toimintojen sekä kuntien rajojen, vakuuttaa Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen.
Harvaan – mutta tasaisesti – asuttu metsäinen, vesistöjen rikkoma alue, pieni sähkönkulutus suhteessa verkon laajuuteen. Nämä Suur-Savon Sähkön toimialueen ominaispiirteet ovat vuosikymmenten varrella haastaneet yhtiötä kehittämään kustannustehokkaita ja näihin haastaviin olosuhteisiin sopivia ratkaisuja.Tykkyläinen kertoo, että konsernin tulevaisuuden suunnittelua ohjaavat vastuullisuuden ohella megatrendeinä digitalisaatio ja vihreämurros, jotka nivoo yhteen kehitys kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.– Esimerkiksi asumisen muutos kohti monipaikkaisuutta tarjoaa mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen on Järvi-Suomen alueella realistisesti toteutettavissa. Alueen houkuttelevuuden kehittäminen vaatii kuntarajat ylittävää yhteistyötä, jossa voimme toimia sillanrakentajana tarjoten infrastruktuurin, Tykkyläinen kuvailee, –Uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköenergiaa sekä tietoliikenneyhteydet kasvavaan etätyöskentelyn tarpeeseen.
Hiilineutraalin yhteiskunnan vaatimukset tulevat velvoittamaan myös Järvi-Suomen kuntia toimenpiteisiin. Suur-Savon Sähkön tehtävä on auttaa kuntia näissä toimenpiteissä. Suur-Savon Sähkön investoinnit kaukolämpötoiminaan ovat yksi kerrallaan muuttaneet alueen kuntakeskusten lämmöntuotannon uusiutuvien paikallisten energialähteiden varaan.
– Esimerkiksi Puumalassa kaukolämpöä vuoden tuottanut hybridilaitoson ylittänyt odotukset. Auringosta ja ilmasta energiaa talteen ottava, älykkään teknologian laitos on ainoa Suomessa.
Toimitusjohtaja näkee suuret mahdollisuudet koronan vauhdittamassa hankeyhteistyössä erityisesti digitalisaation eri osa-alueilla. Yhtiö voi omalta osaltaan olla tukemassa pienien paikallisten ICT-yritysten innovaatioita testaamalla niitä käytännössä. Tulevaisuuden ratkaisut palvelevat lopulta kuluttajaakin.
–Maakuntamme poikkeuksellisen kovatasoinen korkeakouluyhteistyö tarjoaa huippuosaamista näissä hankkeissa.
