Koti > Ajankohtaista > Uutiset > Suur-Savon Säh...

Suur-Savon Sähkön yhtiökokous

Suur-Savon Sähkön sääntömääräinen yhtiökokous järjestettiin Mikkelissä kongressikeskus Mikaelissa 26.8.2020. 

Väistyvä hallituksen puheenjohtaja Matti Kunnas korosti alueellisen omistamisen merkitystä 

Hallituksen puheenjohtaja Matti Kunnas tulee väistymään hallitustyöskentelystä syyskuussa järjestettävän hallintoneuvoston päättäessä yhtiön hallituksen kokoonpanosta.  

Matti Kunnas korosti yhtiökokouksen avaussanoissaan yhdyskunnan toiminnan ja kehittymisen kannalta kriittisen energiainfrastruktuurin säilymisen merkitystä alueellisessa omistajuudessa. Kunnas toisti näkemyksenään, että Etelä-Savon – ja laajemmin koko Järvi-Suomen – etu olisi meneillään olevan taloudellisen taantuman aikana rakentaa vahva maakunnallinen energiayhtiö, jolloin syntyisi todellista taloudellista tuottavuutta synergioiden kautta. Käytännössä tämä maakunnallisen vahvan energiayhtiön muodostaminen tarkoittaisi Suur-Savon Sähkön ja Etelä-Savon Energian toimintojen yhdistämistä jossain muodossa. 

Koronavirus on leimannut vuoden 2020 toimintaa 

Kevättalvella käynnistynyt pandemia on leimannut myös energiatoimialaa, ja vaikutukset ovat olleet moninaiset myös Suur-Savon Sähkö – konsernille. Vuoden 2020 tuloskehitys tulee jäämään selvästi vuoden 2019 tuloksesta. Vuosi 2019 oli taakse jääneen taloudellisen nousukauden viimeinen vuosi. Konsernin alkuvuoden toimintaan on vaikuttanut myös erittäin lämmin alkutalvi. Koko tammi-heinäkuun lämmöntarve on ollut 16,4 % normaalivuotta pienempi, mikä on vaikuttanut myös Suur-Savon Sähkö – konsernin toimintaan. 

”Riippuen syksyn yleisestä talouden kehittymisestä sekä sääolosuhteista, konsernin tulos saattaa jäädä kolmanneksen budjetoidusta 25 M€ tuloksesta”, arvioi konsernin emoyhtiön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen. ”Pääomavaltaisessa liiketoiminnassa, jossa investointien rahoitukseen tarvitaan tervettä kassavirtaa, tämä negatiivisen tuloskehityksen indikoima kassavirran leikkaantuminen on toki huono asia, mutta ymmärrämme kuitenkin energiatoimialan ongelmien olevan pieniä moneen muuhun toimialaan verrattuna”, Tykkyläinen jatkaa.  

Koronaviruksen vaikutuksia voidaan tarkastella myös sähkön kulutustilastojen osalta. Kokonaisuudessaan, huomioiden alkuvuoden lämmin säätila, Järvi-Suomen Energian sähkön kulutus on pudonnut 5,6 %. Koronaviruksen vaikutusaika kohdistuu maaliskuun puolesta välistä eteenpäin. Huhti-heinäkuussa merkittävimmät negatiiviset vaikutukset näyttävät tapahtuneen käyttäjäryhmässä liike-elämä, jonka sähkön kulutus on ollut – 8,6 %, sekä teollisuus, jonka sähkön kulutus on pudonnut – 4,1 %. 

Sähkön kulutustietojen mukaan ainoa selkeässä kasvussa ollut sähkön kulutus koronaviruksen ajanjaksolla on ollut käyttäjäryhmä vapaa-ajan asunnot, joiden sähkön kulutus on huhti-heinäkuussa kasvanut + 19,6 %. 

”Tulkitsemme sähkön kulutustietojen vahvistavan näkemystä monipaikkaisen asumisen nousevasta trendistä. Pyrimme konsernissa ymmärtämään monipaikkaisen asumisen edistämiseen vaikuttavia tekijöitä, ja omalla toiminnallamme edesauttamaan Järvi-Suomen alueen kehittymistä Suomen johtavaksi monipaikkaisen elämäntavan alueeksi”, Tykkyläinen linjaa. 

Konserni kasvaa orgaanisesti ja epäorgaanisesti 

Suur-Savon Sähkö – konsernin tytär- ja osakkuusyhtiöt kasvavat ja kehittyvät omissa liiketoiminnoissaan paitsi perinteisellä omalla toiminta-alueella, myös valtakunnallisesti. 

Toukokuussa Lumme Energia nosti omistusosuutensa teollisten suuren mittaluokan aurinkosähkövoimalaitosten toimittajayhtiössä Solarigo Systemsissä tasolle 60,26 %. Aurinkosähkön nähdään olevan seuraava energiamarkkinoita mullistava tuotantomuoto, ja Lumme Energia on tässä nousevassa trendissä vahvasti mukana. Lisäksi Lumme Energia osti Vatajankosken Sähkön sähkön vähittäismyyntitoiminnan Kankaanpään ja Karvian alueella. Liiketoimintakaupan seurauksena Lumme Energian asiakasmäärä kasvaa noin kymmenellä prosentilla, ja syntyy uusi kotimarkkina-alue tukemaan Lumme Energian orgaanista kasvua. 

Toukokuussa Suur-Savon Sähkön osakkuusyhtiö Elvera osti länsirannikolla toimivan urakointiyhtiö Raveran Vaasan Sähköltä. Raveran ostaminen tuo Elveralle sillanpääaseman länsirannikon urakointimarkkinoille. 

Mikkeliin 2019 perustettu sähköverkkojen käyttökeskusyhtiö Enerva tarjoaa valtakunnallisesti käyttökeskuspalveluita sähkön siirtoyhtiöille. Korpelan Voima -konserni teki keväällä 2020 päätöksen siirtyä Enervan käyttökeskuksen asiakkaaksi. Käyttökeskustoimintojen keskittäminen on sähkön siirtoliiketoiminnan toimialan kehittymisen seuraava askel, ja Enerva on tämän kehityksen kärjessä. 

Vuosien 2018 – 2020 aikana Suur-Savon Sähkö – konsernin liiketoimintamalli on muuttunut kumppanuuksien varaan voimakkaasti. Tämä on tuonut kustannustehokkuutta sekä kehityskykyä. Näiden järjestelyiden vaikutukset toiminnan kehittymiseen sekä kustannustehokkuuteen tulevat näkymään lähivuosina. Kumppanuudet on rakennettu siten, että kumppanin toiminta tapahtuu alueellisesti Järvi-Suomen alueella. 

Heinäkuussa toiminta-aluetta haastanut Päivö-myrsky oli esimerkki siitä, miten Elvera sekä käyttökeskusyhtiö Enerva pystyivät erittäin nopeasti reagoimaan kehittyvään myrskyyn, ja myrskyn kustannukset rajautuivat noin 1,3 miljoonaan euroon. Korjauskustannuksia oli 0,8 M€, ja vakiokorvauksia asiakkaille oli 0,5 M€. Monilla muilla alueilla Suomessa viankorjauksen viivästyminen moninkertaisti sähkökatkoista johtuvia korvauksia asiakkaille. 

Suur-Savon Sähkö -konsernin kehittymistä pitää arvioida myös laajemmin siitä näkökulmasta, miten konsernin kumppaniyritykset menestyvät. Alueellisen kumppanuusverkoston kautta konsernin aluetaloudellinen vaikutus on moninainen. Vuonna 2016 tiedoin suora ja välillinen työllistävä vaikutus alueella oli 588 henkilötyövuotta. Nyt talven 2020/2021 aikana aluetaloustarkastelu tullaan päivittämään, jolloin saadaan tarkempaa tietoa konsernin työllistävästä vaikutuksesta toiminnan laajennuttua ja investointimäärien kasvettua vuodesta 2016 vuoteen 2020. 

Kehityksen painopisteet päästöttömässä energiassa 

Suur-Savon Sähkö – konserni investoi lähivuosina noin 15 % liikevaihdosta päästöttömään energiatuotantoon. Osa tästä investoinnista tapahtuu aurinkovoimalaitosten rakentamiseen Solarigo Systemsin kautta, mutta Suur-Savon Sähkö on myös mukana Etelä-Pohjanmaan Voiman tuulivoimahankkeissa länsi-rannikolla, ja Lempeä Lämpö lämpöliiketoiminta investoi voimakkaasti lämmöntuotannon ilmastoystävällisiin ratkaisuihin. Tänä vuonna valmistuu Pertunmaalle sekä Rantasalmen asemalle uudet, ympäristöystävälliset pellettilaitokset, ja seuraavana on koko energiatuotantokapasiteetin arviointi energiatehokkuutta parantavien savukaasulauhdutininvestointien osalta. Suur-Savon Sähkö – konsernin sähköntuotantokapasiteetti on kehittymässä 98 % hiilidioksidineutraaliksi vuoden 2023 alkuun mennessä. 

Liiketoiminnan riskienhallintaa ja kestävä kehittymistä pitää arvioida eri näkökulmista. Suur-Savon Sähkö – konserni on rakentanut vastuullisuusohjelman, joka noudattaa kansainvälisiä kestävän kehityksen GRI kriteeristöjä. Vastuullisuustyö toimii konsernin liiketoiminnan kehittämisen perustana, ja siitä raportoidaan vuosittain vuosikertomusten yhteydessä. 

Yhtiökokouksen päätöksiä hallintoneuvoston jäsenistä 

Yhtiökokous päätti hallintoneuvoston jäsenmääräksi 29. 

Erovuorossa olleista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen: 

  • Marja Kauppi, Mikkeli 
  • Tuomo Kärnä, Luhanka 
  • Timo Loikkanen, Enonkoski 
  • Minna Pöntinen, Mikkeli 
  • Eero Sistonen, Rantasalmi 

Uusia jäseniä hallintoneuvostoon valittiin: 

  • Marko Tarvainen, Pieksämäki 
  • Tommi Vehmala, Kangasniemi 
  • Tuukka Suomalainen, Savonlinna 
  • Ritva Hänninen, Juva