Sääntelymuutos toisi teollisia investointeja Itä-Suomeen ja leikkaisi siirtohintojen nousupainetta

Itä-Suomen kasvu tarvitsee sähköverkkoa, johon uudet teollisuuden ja puhtaan siirtymän hankkeet voidaan liittää ajoissa. Suur-Savon Sähkö esittää sähkömarkkinalain toimitusvarmuusvaatimusten uudistamista alueen olosuhteisiin sopiviksi. Muutos mahdollistaisi investointien suuntaamisen nykyistä paremmin kasvua ja työpaikkoja tuoviin hankkeisiin sekä hillitsisi asukkaiden siirtohintojen nousupainetta.

Itä-Suomeen kohdistuu kiinnostusta teollisuuden, datakeskusten ja uusiutuvan energian investointikohteena. Kiinnostus voi kuitenkin muuttua työpaikoiksi ja elinvoimaksi vain, jos sähköverkko pystyy vastaamaan uusien hankkeiden tarpeisiin.

Nykyiset toimitusvarmuusvaatimukset sitovat verkkoyhtiöiden investointivaroja tiukalla aikataululla säävarmuuden parantamiseen. Tämä kaventaa mahdollisuuksia rakentaa verkkoa ennakoivasti uusille yrityksille ja energiantuotannolle.

– Kun yritys on valmis investoimaan Itä-Suomeen, myös sähköverkon on oltava valmis. Tarvitsemme sääntelyä, joka antaa mahdollisuuden huolehtia luotettavasta sähkönjakelusta ja rakentaa samalla alueelle uutta kasvua, sanoo Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Mikael Venäläinen.

Lisää aikaa investoinneille, pienempi paine siirtomaksuihin

Suur-Savon Sähkö esittää kahta muutosta sähkömarkkinalakiin:

• Toimitusvarmuusvaatimusten siirtymäaikaa pidennetään asemakaava-alueiden ulkopuolella vuoteen 2044.
• Poikkeuksellisten sääolosuhteiden keskeytysrajan pidentämistä haja-asutusalueilla arvioidaan.
  
  

Harvaan asutussa, vesistöjen pirstomassa Itä-Suomessa pitkän sähköverkon kustannukset jakautuvat pienelle asiakasjoukolle. Tiukka investointiaikataulu kasvattaa siirtomaksujen korotuspaineita niin vakituisille asukkaille, vapaa-ajan asukkaille kuin yrityksille.

Siirtymäajan pidentäminen mahdollistaisi investointien jaksottamisen pidemmälle ajalle. Haja-asutusalueiden keskeytysrajan muutos puolestaan antaisi enemmän liikkumavaraa kehittää verkkoa paikallisten olosuhteiden ja riskien perusteella. Esitys ei koske taajamien toimitusvarmuusvaatimusten lieventämistä.

– Asiakkaidemme maksukyvyn on kestettävä sähköverkon uudistaminen. Tavoitteena ei ole tinkiä toimitusvarmuudesta, vaan kohdentaa investoinnit viisaasti sinne, missä ne vahvistavat parhaiten huoltovarmuutta, turvallisuutta ja Itä-Suomen elinvoimaa, Venäläinen sanoo.

Uudet liittyjät jakavat verkon kustannuksia

Suur-Savon Sähkön arvion mukaan säävarmuusinvestointien vuotuisen tarpeen keventäminen noin 10 miljoonalla eurolla mahdollistaisi vastaavan summan suuntaamisen teollisuutta ja muuta uutta sähkönkäyttöä palveleviin verkkoinvestointeihin.

Toteutuessaan hankkeet toisivat alueelle työpaikkoja ja sähköverkkoon uusia maksajia. Kun verkon kustannuksia jakaa useampi käyttäjä, myös nykyisten asiakkaiden siirtomaksujen nousupaine voi pienentyä.

Suur-Savon Sähkö tavoittelee muutoksia vuoden 2027 hallitusohjelmaan. Jakeluverkon kyky liittää uutta tuotantoa ja kulutusta on huomioitava myös Itäisen Suomen ohjelmassa ja erityistalousaluekokeilussa.

– Elinvoimainen ja asuttu Itä-Suomi on koko Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden etu. Sääntelyn uudistamisella voimme vahvistaa alueen mahdollisuuksia kasvaa omin voimin ilman uusia valtion menoja, Venäläinen sanoo.