Työtä järvisuomalaisten hyvinvoinnin eteen

Järvi-Suomen hyvinvointi on lyhyen ajan voiton maksimointia tärkeämpää. Suur-Savon Sähkön suurin omistaja ovat yhä kunnat ja kuntalaiset. Koko alueen elinvoimaisuuden kehittäminen kulkee käsi kädessä ilmastoviisaan energiajärjestelmän rakentamisen kanssa.

Yhteenveto

• Suur-Savon Sähkön hallintoneuvosto välittää kuntien, Suur-Savon Sähkön suurimman omistajan, tahtoa yrityksen johdolle.
• Panostaminen uusiutuvaan energiaan ei ainoastaan pienennä yrityksen hiilijalanjälkeä, vaan edistää myös koko alueen elinvoimaa.
• Kuntaomisteisuus tuo toimintaan pitkäjänteisyyttä ja vakautta.

Pitkäjänteisyyttä yhtiön toimintaan

Suur-Savon Sähkö on toiminut Järvi-Suomessa jo 1940-luvulta lähtien. Yhä tänäkin päivänä yhtiö on pääasiassa kuntien omistama: alueen kunnat omistavat yhtiöstä noin 60 prosenttia. Tämä näkyy monin tavoin yhtiön arjessa, arvoissa ja vastuullisuustyössä.

“Kuntaomisteisuus tuo yhtiön toimintaan pitkäjänteisyyttä ja vakautta. Omistaja ei keskity ensisijaisesti lyhyen aikavälin voittojen tavoitteluun, vaan ajattelee pidempää aikaväliä. Kuntien ansaintalogiikkaan kuuluu koko alueen elinvoimasta huolehtiminen”, kertoo hallintoneuvoston puheenjohtaja Tuukka Suomalainen.

Kuntaomisteinen yhtiö kantaa vastuuta koko seudusta

Vuosien saatossa Suur-Savon Sähkön toiminta on laajentunut sähköverkkotoiminnasta energian tuotantoon, myyntiin ja kunnossapitopalveluihin, lämmöntuotantoon ja valokuituverkkoihin. Kun toiminta on monipuolistunut, on päätöksentekovaltaa siirretty konsernin hallitukselta liiketoimintayksiköiden hallituksille, jotka koostuvat kunkin alan asiantuntijoista. Suur-Savon Sähkön hallitus ja hallintoneuvosto välittävät omistajien, eli kuntien tahtotilaa ja toiveita liiketoimintayksiköille ja operatiiviselle johdolle.

“Toimimme hallintoneuvostossa ikään kuin ilmapuntarina; tuomme yhtiön toimintaan ymmärrystä siitä, mitä omistajakunnissa pidetään tärkeänä”, myös Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva Suomalainen kertoo.

Alueellinen kehitys ja vastuullisuusteot kulkevat käsi kädessä

Viime vuosina hallintoneuvosto on korostanut muun muassa osinkojen pitämistä maltillisina sekä investointeja alueelliseen uusiutuvaan energiantuotantoon. “Myös teollisuusinvestoinnit ovat nykypäivänä riippuvaisia puhtaasta energiasta”, muistuttaa Suomalainen.

Alueellinen elinvoima huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. “Jo ennen koronaa päätimme luopua ulkomaisesta puupolttoaineesta. Emmekä polta mitä tahansa metsää, vaan nimenomaan seudulta hankittua energiapuuta, kuten hakkuutähdettä, pienpuuta ja kuoria, jotka eivät sovellu teollisuuden käyttöön. Kun keskitämme hankinnat alueelle, myös vastuullisuus on helpompi varmistaa”, tiivistää Suomalainen.

Toimintatapaan kuuluu myös alueellisten kumppanuusverkostojen rakentaminen. Se tuo sekä taloudellisia hyötyjä että tukee paikallista taloutta. “Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, kun etsimme alueelta osaavat kumppanit.”

Sähköt joka niemennokkaan

Alueellisen vastuun korostaminen ei ole viime vuosien vastuullisuuspuheen synnyttämä muutos vaan osa yhtiön lähes 80-vuotista historiaa.

“Aikoinaan vastuullista oli se, että pystyimme toimittamaan sähköt joka niemennokkaan. Nykyään se on myös esimerkiksi investointia säävarmaan sähköverkkoon ja sitä, että ilmastotavoitteita edistettäessä rakennamme myös alueen ihmisen hyvinvointia. Tuuli-, aurinko- ja puuenergia eivät pelkästään laske hiilijalanjälkeämme vaan myös luovat alueelle työpaikkoja ja elinvoimaa.”

Matkapäiväkirja murroksesta – tekoja kohti kestävää energiatulevaisuutta
Energiamurros on jatkuva matka – täynnä tekoja, investointeja ja strategisia valintoja, joilla teemme energian tuotannosta, jakelusta ja käytöstä vastuullisempaa. Tässä sisältösarjassa kerromme, miten Suur-Savon Sähkön työ edistää Suomen kestävää energiatulevaisuutta ja tukee Järvi-Suomen elinvoimaa ja hyvinvointia.