Turvakengistä työhyvinvointiin – työturvallisuus on palapeli | 80-vuotisjuhlasarja 80-vuotisjuhlasarja 18.9.2026 Elämisen edellytyksiä Järvi-Suomesta jo 80 vuoden ajan Tässä juttusarjassa pääset tutustumaan Järvi-Suomen sähköistämisen historiaan. Vanhoissa historiakuvissa asentajat nostavat käsin sähköpylväitä pystyyn metsässä. Poissaolollaan loistavat niin kypärät, turvakengät kuin työkoneetkin. Tänä päivänä työturvallisuus on enemmän kuin turvalliset varusteet: se on kokonaisuus, jossa fyysinen turvallisuus, työhyvinvointi, ympäristövastuu ja henkilöstön jaksaminen kulkevat käsi kädessä. Vanhoissa valokuvissa sähköverkkoasentajista välittyy raskas kenttätyö, jossa nykypäivän suojaimet, nostolaitteet sekä turvallisuusohjeet olivat vielä kaukana tulevaisuudessa. Energia-alalla on vuosikymmenien aikana tultu pitkä matka eteenpäin: yhä suurempi osa työmme arjesta on asiantuntijatyötä, suunnittelua ja digitaalisten järjestelmien hyödyntämistä. Äkkiseltään voisi turvallisuusajattelun olettaa vähentyneen työnluonteen muututtua enemmän turvalliseksi konttorityöksi. Turvallisuusajattelun merkitys on kuitenkin vain kasvanut – riskejä ei voida koskaan poistaa kokonaan. Tapaturma voi sattua maastossa, matkalla toimistolle tai vaikka kotona etätyön lomassa. Vaara piileekin usein juuri tutuissa rutiineissa, joihin on helppo suhtautua huolettomasti. Kuvan asentajalta löytyy jo kypärä päästä. Turvallisuutta johdetaan yhdessä Turvallisuus ei rakennu yksittäisistä ohjeista tai satunnaistarkastuksista. Se syntyy yhteisistä toimintatavoista, joihin jokainen sitoutuu joka ikinen päivä. Toimintaamme ohjaavat vaarojen tunnistaminen, säännöllinen riskienarviointi, selkeät työohjeet ja jatkuva seuranta. Jokainen turvallisuushavainto ja läheltä piti -tilanne ovat meille tilaisuuksia oppia ja ehkäistä tapahtuminen syntyminen ensi kerralla. Turvallisuusaiheita käsitellään kumppaneiden kanssa Järvi-Suomen Energialla säännöllisesti ihan kasvotusten. Kuva Järvi-Suomen Energian turvallisuuspäivästä Savonlinnan Paviljongissa 2025. Käytännön tasolla turvallisuus näkyy käytännössä säännöllisinä turvallisuuskäynteinä työmaille sekä urakoitsijoidemme toiminnan seurannassa. Tavoitteemme on yksinkertainen ja kunnianhimoinen: nolla tapaturmaa! Turvallisuustyö ulottuu myös kumppaniverkostoomme. Kun toimintamme on vuosien saatossa laajentunut, on selvää, ettei turvallisuutta voida tarkastella ainoastaan oman henkilöstömme näkökulmasta. Urakoitsijoidemme ja yhteistyökumppaneidemme toimintatavat ja turvallisuus ovat yhtä lailla osa kokonaisuutta. Järvi-Suomen Energian kumppanipäivässä ystävänpäivänä vuonna 2023 käsiteltiin myös työturvallisuutta. Turvallisuus on paljon enemmän kuin tapaturmien ehkäisyä Konsernin HSE-päällikkö Marko Poutaselle on alusta asti ollut selvää, ettei turvallisuus ole erillinen toiminto, vaan osa kaikkea mitä teemme. Työturvallisuus on osa suunnitelmallista tekemistä. – Työturvallisuus syntyy kaikkien yhteisestä halusta toimia turvallisesti. Se ei toteudu turvallisuusvastaavan norsunluutornista huutelusta, vaan yhteistyöstä ja yhteisistä toimintatavoista. Se, että osaamme tehdä asiat turvallisesti, tekee koko organisaatiostamme vahvemman, Marko toteaa. Turvallisuusajattelu kattaa Poutasen mukaan työturvallisuuden rinnalla myös ympäristön huomioimisen, osaamisen ylläpitämisen ja ennakoivan riskienhallinnan – riippumatta siitä ollaanko työmaalla, toimistolla vai asiakkaan luona. Kehitystyömme konkreettinen mittari on myös kansainvälisten standardien mukainen toiminta: ISO 45001 -sertifiointi ohjaa työturvallisuusjohtamista ja ISO 14001 ympäristöjohtamistamme. Ne eivät ole pelkkiä seinälle ripustettavia dokumentteja, vaan todistuksia turvallisista ja varmennetuista toimintamalleista. Työtä tehdään jatkuvan parantamisen metodilla ja vastuullisesti. Turvallisuustyössä huomioimme niin oman organisaatiomme, kuin kumppaniverkostonkin henkilöstön. Kuvassa Suur-Savon Sähkön HSE-päällikkö Marko Poutanen. Tämän päivän haasteena on henkinen hyvinvointi Turvallisuuden käsite on laajentunut – ja se on hyvä asia. Perinteisten tapaturmariskien rinnalla turvallisuuden käsite kattaa nykyään myös työssä jaksamisen, kuormittumisen ja mielenterveyteen liittyvien riskitekijöiden vaikutukset. Etätyö, digitalisaatio ja jatkuva tietotulva ovat muuttaneet arkeamme merkittävästi: työpäivät voivat venyä, ergonomia unohtua ja yhteisöllisyys heikentyä. – Työhyvinvointi on osa työturvallisuutta. Fyysisen työturvallisuuden rinnalla meidän tulee kiinnittää huomiota myös työuupumukseen, mielen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen, Marko lisää. Suur-Savon Sähköllä henkilöstön hyvinvointia tuetaan käytännön keinoin: ergonomisten työvälineiden hankintaan kannustetaan myös kotitoimistolla, työkyvyn ylläpitämiseen on tarjolla monipuolisia henkilöstöetuja ja matalan kynnyksen keskustelukulttuuriin panostetaan. On tärkeää pystyä puhumaan, jos jokin painaa mieltä. Pylvään pystytys lihasvoimalla 1977. Turvallisuus rakentaa tulevaisuuttamme Kun katsoo vanhoja valokuvia käsin pystytetyistä sähköpylväistä ja vertaa niitä tämän päivän työympäristöön, on kehitys nähtävissä. Turvallisuusjohtaminen, sertifioinnit ja työhyvinvoinnin tukeminen muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jota voi kutsua palapeliksikin: jokainen pala on välttämätön. Turvallisuustyö ei tule koskaan täysin valmiiksi, eikä sen pidäkään. Uudet teknologiat ja muuttuva työelämä tuovat jatkuvasti uusia kysymyksiä ratkaistavaksi. Juuri siksi turvallisuus on meille jatkuvaa kehittämistä, aitoa yhteistyötä ja toisistamme välittämistä. Turvallinen työympäristö ei synny sattumalta. Se syntyy päivittäisistä teoista, yhteisestä vastuusta ja halusta tehdä asiat joka päivä hiukan paremmin kuin eilen.
