Toimitiloja ostetaan ja rakennetaan | 80-vuotisjuhlasarja Artikkeli 9.5.2025 Elämisen edellytyksiä Järvi-Suomesta jo 80 vuoden ajan Tässä juttusarjassa pääset tutustumaan Järvi-Suomen sähköistämisen historiaan. Suur-Savon Sähkön toiminnan käynnistyessä yhtiöllä ei ollut mitään varsinaisia konttoritiloja, vaan toimisto oli, Suur-Savon Sähkön ensimmäisen toimitusjohtajan Eino Silkon sanoja lainaten, parissa salkussa. Ensimmäiset johtokunnan kokoukset pidettiin pankinjohtaja Väinö Pursiaisen kotona Porrassalmenkatu 20:ssä. Ensimmäiset tilapäiset toimistotilat löytyivät Nuijamiestenkatu 12:sta lokakuussa 1946, joista myöhemmin siirryttiin vuokralle Kaukolankadulle 60:n neliön toimitiloihin. Ensimmäinen varsinainen työpaikkani sijaitsi Kiiskinmäellä, rakennusmestari Osmo Jorma Korhosen omakotitalon vinttihuoneiston keittokomerossa. Meitä työskenteli tässä tilassa kolme henkilöä. Aina kun jompikumpi työtovereista lähti liikkeelle, oli minun noustava paikaltani.Suur-Savon Sähkön pitkäaikainen konttoripäällikkö Keijo Juurinen muisteli alkuaikojen ahtautta yhtiön tiedotuslehdessä. 1948 syksyllä vuokratut konttorin toimitilat sijaitsivat Porrassalmenkatu 26:ssa. Keittokomerosta Porrassalmenkadulle Syksyllä 1948 oli edessä muutto Kiinteistö Oy Porrassalmenkatu 26:lta vuokrattuihin tiloihin. Johtokunta lupasi, että uusiin tiloihin saatiin hankkia ”pöytä ja tarvittava määrä pehmustettuja tuoleja johtokunnan huoneeseen sekä mahdollisesti muutakin välttämätöntä konttorikalustoa toimitusjohtajan harkinnan mukaan”. Vaikka muutto Porrassalmenkadulle kaksinkertaisti konttorineliöt, tilaa ei ollut yhtään liikaa, vaan päinvastoin esimerkiksi arkisto- ja säilytystilat puuttuivat kokonaan. Se, että huoneistoa ei alun perin ollut suunniteltu konttorikäyttöön, vaikeutti puolestaan töiden tarkoituksenmukaista järjestelyä. Talvella kiusana oli huoneiden kylmyys. Siivoojien iltaisin lämmittämät pystyuunit eivät jaksaneet pitää yllä lämpöä koko seuraavaa päivää ja henkilökunta joutui turvautumaan jopa turkisliivien käyttöön. Maisema Mikkelin tuomiokirkolle ennen Suur-Savon Sähkön konttoria. Ennen hallintokeskusrakennusta paikalla oli vesakon reunustama nurmikenttä. Keskustelut omasta keskustoimitalosta alkavat Niinpä johtokunnassa ryhdyttiin vuonna 1949 keskustelemaan omasta keskustoimitalosta, ja vuoden lopulla valittiin kolmihenkinen toimikunta – Väinö Pursiainen, August Raulo ja Eino Silkko – valmistelemaan tontin ostoa. Aluksi tonttia tarjottiin Runeberginaukion ja Savilahdenkadun kulmauksesta, mutta maaliskuussa 1950 löytyi sopivampi tontti 1,25 miljoonan markan kauppahinnalla Hallituskadun ja Otto Mannisen kadun kulmauksesta. 1950 ostettu tontti omaa toimitaloa varten. Keskustoimitalon rakennustyöt alkoivat elokuussa 1950. Otto Mannisen Kadun keskustoimitalo valmistui 1951. Päämaja valmistuu Otto Mannisen kadulle Keskustoimitalon suunnittelu annettiin kaupunginarkkitehti Eero Jokilehdon tehtäväksi. Piirustukset hyväksyttiin heinäkuussa 1950 ja kuukautta myöhemmin päätettiin rakennusurakka antaa Rakennusliike Mehtälä & Seppälä Oy:lle. Urakkasumma oli 40,7 miljoonaa markkaa. Hankkeen päätteeksi Otto Mannisen kadulle rakentui kolmikerroksinen harmaa keskustoimitalo. Sen ensimmäiseen kerrokseen rakentui yhtiön konttori, ja toinen ja kolmas kerros varattiin asunnoille. Kellarikerrokseen rakentui taloustilojen lisäksi arkistotilat ja holvi. Saatiinpa Hallituskadun suuntaiseen siipeen sopimaan myös tilat yhtiön ajokalustolle, autohuollolle ja -korjaamolle, paja sekä tilat ”muita raskaita töitä varten”. Toiseen kerrokseen puolestaan varattiin tilaa sähkökonekorjaamolle, mittaripajalle ja muille ”keveille töille”. Rakennustilavuudeltaan 8 500 kuutiometrin keskustoimitalon vihkiäisiä vietettiin joulukuun 14. päivänä 1951. Pylväskasa ja lava-auto pääkonttorin pihalla. Tarvikevarastot ja korjaamot sijaitsivat siipirakennuksessa siihen saakka, kun Tekninen keskus (TK) valmistui v. 1975 Uusi, kerrosalaltaan 3 900 neliömetrin tekninen tukikohta valmistui vuonna 1975 Mikkelin Lehmuskylään. Kuvaaja: Mikkelin Mainos Oy. Muutto Prikaatinkadulle vuonna 2025 Harmaa rakennus Mikkelin tuomiokirkon takana toimi Suur-Savon Sähkön konttoritiloina yli 70 vuoden ajan. Otto Mannisen katu 6 jäi tyhjäksi helmikuussa 2025 henkilökunnan muutettua uusiin vuokratiloihin Prikaatinkadulle XAMK:n kampukselle. Otto Mannisen kadun pääkonttorista tehtiin laajat selvitykset ennen päätöstä siirtyä uusiin tiloihin. Vanha rakennus on huonokuntoinen, ja sen korjaaminen osoittautui taloudellisesti kannattamattomaksi. Ulkopuolisen tekemän korjaustarveselvityksen mukaan rakennuksen rakenteet ja talotekniset järjestelmät olivat käyttöikänsä lopussa. Lisäksi kellarikerroksessa ilmenneet kosteusongelmat, joiden taustalla ovat 50-luvulla rakentamisen aikana tehdyt rakenneratkaisut, vaikuttivat päätökseen etsiä henkilöstölle nykyaikaisemmat työskentelytilat. Uudet tilat Prikaatinkadulla tarjoavat modernimmat, joustavammat ja tehokkaammin hyödynnettävät tilaratkaisut hybridityöaikana. Nämä edesauttavat henkilöstön viihtyvyyttä ja tukevat yhteisöllisyyttä nykyaikaisessa tietotyössä. Yhtiön pitkä historia Otto Mannisen kadulla jätti jälkeensä paljon muistoja, joita on haluttu kunnioittaa uusiin tiloihin siirtymisen myötä. Prikaatinkadun toimitiloissa voikin varata itselleen esimerkiksi neuvotteluhuoneeksi Takkisen, joka on saanut nimensä Otto Mannisen kadulla pitkään toimineen talonmiehen mukaan. Monelle mikkeliläiselle Suur-Savon Sähkön harmaa toimitalo on edelleenkin oleellinen osa Mikkelin kaupunkimiljöötä. Vilho Takkinen (1948-1973) toimi talonmiehenä v. 1951 alkaen, jolloin pääkonttori valmistui. Hänen tehtäviinsä kuului kiinteistön lämmitys haloilla (jonkin verran koksilla). Lumityöt tehtiin yksin. Rva Hulda Takkinen hoiti toimiston siivoukset ja kahvinkeitot. Kuva: Reino Hokkanen. Artikkelissa hyödynnetty otteita Harri Turusen historiateoksesta Elämisen laatua energiasta.
