Sähkönmyynnin vuosikymmenet: sähköistämisestä vapaaseen kilpailuun Artikkeli 1.9.2026 Kun Suur-Savon Sähkö perustettiin vuonna 1946 sähköistämään Etelä-Savon maaseutua, sähkönmyynti oli osa yhteiskunnallista sähköhuollon tehtävää. Asiakkaat ostivat sähkön omalta alueelliselta sähköyhtiöltään, eikä kilpailua ollut. Yhtiön tärkein tehtävä oli rakentaa sähköverkkoa ja liittää uusia asiakkaita verkkoon. Elämisen edellytyksiä Järvi-Suomesta jo 80 vuoden ajan Tässä juttusarjassa pääset tutustumaan Järvi-Suomen sähköistämisen historiaan. Veikko Kenttälä keräsi Suur-Savon Sähkön alkuvaiheessa sähkönkulutustilastoa sekä liittymis- ja maanvuokrasopimuksia Säämingin, Juvan ja Rantasalmen suunnilla kirjaten tarkat havaintonsa talojen elämästä ja asukkaista muistikirjaansa. Havainnot osoittavat, että sopimuksenteko ei ollut aina helppoa: ”Kävin tekemässä maanvuokrasopimuksen. Voi sitä elämää minkä se talon mutsi piti, kyllä oli leukoja niin kuin koiralla. Joivat korviketta, mutta ei antaneet minulle. Kaikesta huolimatta sopimus tehtiin ja pistin kyllä kaikki puhetaitoni siinä liikkeelle. Täytyi jopa laulaa pieni virren pätkä, joka sai inspiroitua emännän pistämään puumerkkinsä sopimuksen alle.” Sähkön käyttö lisääntyy Kun sähköverkko oli rakennettu yhä laajemmalle alueelle, painopiste siirtyi sähkön käytön lisäämiseen 1960–1980 -luvuilla. Suur-Savon Sähkö markkinoi aktiivisesti sähkölämmitystä, vapaa-ajan asuntojen sähköistämistä ja maatalouden sähköistymistä. Lypsykoneet, maidonjäähdyttimet ja sähkölämmitys lisäsivät sähkön kulutusta merkittävästi. Yhtiö osallistui tiiviisti niin sanotun Ryhmä 10:n yhteistyöhön muiden maakunnallisten sähköyhtiöiden kanssa. Yhteinen tavoite oli saada sähköä asiakkaille mahdollisimman kilpailukykyiseen hintaan ja kasvattaa sähkön käyttöä lämmityksessä. Vuonna 1992 ostettiin Savonlinnan energiahuolto, joka kasvatti asiakasmäärää noin 14 000 asiakkaalla ja vahvisti markkina-asemaa koko Itä-Suomessa. Sähkömarkkinat vapautuvat 1990-luvun alussa alkoi näkyä, että Suomen sähkömarkkinat muuttuvat kilpailullisiksi. Tätä varten perustettiin vuonna 1993 Kymppivoima Oy, jonka tehtäväksi tuli omistajayhtiöiden sähkönhankinnan tehostaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Suur-Savon Sähkö alkoi valmistautua kilpailuun kehittämällä asiakaspalvelua, sähkön hankintaa, markkinointia, hankkimalla tuotanto-osuuksia ja muuttamalla liiketoiminnan rakennetta. Vuonna 1995 voimaan tullut sähkömarkkinalaki muutti koko toimialan. Sähkön siirto jäi säädellyksi monopoliksi, mutta sähkönmyynti avattiin kilpailulle. Tämä oli Suur-Savon Sähkön historian merkittävin yksittäinen muutos siihen asti. Muutoksia tehtiin konsernirakenteeseen. Verkkoliiketoiminta siirrettiin erilliseen yhtiöön, kun taas sähkönmyynti jäi emoyhtiöön. Ensimmäisinä sähkönsä pääsivät kilpailuttamaan suuret yritysasiakkaat. Vuonna 1997 kilpailu laajeni kaikkiin suuriin asiakkaisiin ja vuonna 1998 myös kotitaloudet saivat oikeuden valita sähkönmyyjänsä vapaasti. Suur-Savon Sähkössä tilanteeseen reagoitiin kilpailukykyisellä hinnoittelulla ja aloittamalla sähkön myynti oman verkkoalueen ulkopuolella. Samalla Kymppivoiman kautta luotiin yhteisiä sähkösopimustuotteita, kuten Koti 10, Mökki 10 ja Tila 10. Valtakunnalliseksi sähkökauppiaaksi Sähköpörssin (EL-EX ja myöhemmin Nord Pool) synty mullisti sähkön hankinnan. Sähkön hinta määräytyi yhä enemmän markkinoilla, eikä pelkästään pitkäaikaisissa sopimuksissa. Myös Suur-Savon Sähkö liittyi sähköpörssiin ja kehitti niin riskienhallintaa kuin sähkön hankintaa. Yhtiössä keskusteltiin yhteisestä valtakunnallisesta myyntiyhtiöstä muiden Kymppivoima-yhtiöiden kanssa, mutta Suur-Savon Sähkö halusi säilyttää oman sähkönmyyntiliiketoimintansa. 2000-luvulla kilpailun kiristyessä yhtiön strategiaksi muodostui oman sähköntuotannon ja sähkönmyynnin yhdistäminen. Tavoitteena oli vähentää riippuvuutta markkinoilta ostettavasta sähköstä. Kymppivoiman kautta hankittiin osuuksia muun muassa Olkiluodon ydinvoimasta, norjalaisesta Rana-vesivoimasta, ruotsalaisesta vesivoimasta ja useista kotimaisista tuotantolaitoksista. Parhaimmillaan omien ja osakkuusyhtiöiden tuotanto kattoi noin 70 prosenttia yhtiön sähkönmyynnistä. Sähkön vähittäismarkkina oli erittäin kilpailtu. Samalla markkinoille tuli jatkuvasti uusia toimijoita, hintakilpailu kiristyi ja asiakkaiden vaihtuvuus kasvoi. Sähkönmyynnistä tuli yhä enemmän suuren volyymin ja pienten katteiden liiketoimintaa. Lumme Energia syntyy Sähkönmyynnin historian seuraava suuri askel otettiin vuonna 2017, kun Suur-Savon Sähkö ja Etelä-Savon Energia perustivat yhteisen sähkönmyyntiyhtiön Lumme Energian. Tavoitteena oli vahvistaa kilpailukykyä valtakunnallisilla sähkömarkkinoilla. Vuonna 2019 Lumme Energiasta tuli kokonaan Suur-Savon Sähkön omistama tytäryhtiö. Yhtiö kasvoi vuosien varrella niin yritysostojen kuin uusien asiakkuuksien hankinnan kautta. Vuonna 2023 Lumme Energialla oli asiakkaita yli 350 000. Vuoden 2025 lopussa konsernissa tapahtui sen historian merkittävin muutos, kun Lumme Energia yhdistyi Oomiin. Suur-Savon Sähkön neuvonta- ja myyntipiste Mikkelin Prismassa vuonna 2007. Myyntineuvottelija Sirpa Näkki palvelemassa asiakkaita. Artikkeli on kirjoitettu pohjautuen Harri Turusen kirjoittamaan historiateokseen: Elämisen laatua energiasta ja Martti Häikiön sekä Eero Sinkon toimittamaan historiateokseen: Energiaa tarvitaan aina
