Investointeja, kasvua ja elinvoimaa Itä-Suomeen – miksi sähköverkon pelisääntöjä on uudistettava?

Itä-Suomi tarvitsee kipeästi uutta työtä, elinvoimaa ja teollisia investointeja. Alueellamme riittää kiinnostusta puhtaan siirtymän investointeihin ja teollisuuden hankkeisiin, mutta nykyinen sähkömarkkinalaki sitoo verkkoyhtiöiden kädet. Suur-Savon Sähkö esittää toimitusvarmuussääntelyn aikataulun pidentämistä vuoteen 2044. Ratkaisu hillitsisi tavallisten asukkaiden siirtohintojen nousua ja vapauttaisi euroja alueen elinvoimainvestointeihin – ilman euroakaan valtion tukea.

Saamme jatkuvasti kyselyitä uusilta liittyjiltä. Kyselyt koskevat yhä useammin sähkön kulutusta, ja yksittäisten kohteiden tehontarve on kasvanut. Tämä kertoo, että alueelle on tulossa teollisuutta. Näiden kohteiden liittäminen vaatii kuitenkin investointeja, joihin nykyinen sääntely ei jätä riittävästi tilaa.

Sähkömarkkinalain toimitusvarmuusvaatimukset laadittiin 2010-luvun alussa. Silloin suurin huoli oli verkon kestävyys myrskyissä. Sen jälkeen sähköjärjestelmä ja huoltovarmuuden tarpeet ovat muuttuneet. Lain taustalla olevissa laskelmissa ei myöskään huomioitu riittävästi taajamien ja haja-asutusalueiden eroja.

Mitä esitämme?

Tavoitteemme seuraavaan hallitusohjelmaan ovat:

1. Toimitusvarmuusvaatimusten siirtymäaikaa pidennetään vuoteen 2044 asemakaava-alueiden ulkopuolella. Nykyinen takaraja on vuosi 2036.
   
2. Arvioidaan haja-asutusalueiden keskeytysrajan pidentämistä poikkeuksellisissa sääolosuhteissa. Nykyinen raja on 36 tuntia. Ajan pidentäminen vastaisi paremmin alueen todellisia korjaus- ja huolto-olosuhteita. Taajamien toimitusvarmuuteen muutokset eivät vaikuttaisi.

Mitä muutos tarkoittaa sähkönkäyttäjälle?

Siirtohintojen nousupaine vähenee

Itä-Suomessa verkkoa on paljon ja maksajia vähän. Harva asutus, järvet ja saaristo tekevät verkon uudistamisesta kallista. Etelä-Savon asukasmäärä vähenee noin tuhannella vuodessa, ja noin 40 prosenttia asiakkaistamme on vapaa-ajan asukkaita. He käyttävät sähköä vähän ja vain osan vuotta.

Nykyisellä aikataululla investoinnit pitäisi tehdä nopeasti. Tämä tarkoittaisi yli 50 prosentin korotuspainetta siirtohintoihin seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja se tulisi jo kaksinkertaistuneiden hintojen päälle. Laskelmissamme se tarkoittaa noin 8 prosentin vuotuisia korotuksia vuoteen 2036 asti.

Jos takaraja siirretään vuoteen 2044, investoinnit voitaisiin ajoittaa hallitummin, ja korotukset jakautuisivat pidemmälle ajalle.

Uudet yritykset tuovat verkkoon lisää maksajia

Kun säävarmuusinvestointeja voidaan keventää yli 10 miljoonalla eurolla vuodessa, saman summan voi käyttää verkko-investointeihin, joka mahdollistavat teollisuuden ja muiden suurten sähkönkäyttäjien tulon alueelle. Toteutuessaan hankkeet tuovat työpaikkoja ja lisää maksajia verkkoon. Kun kustannukset jakautuvat useammalle maksajalle, siirtomaksujen nousupaine pienenee myös kotitalouksilla.

Varautuminen paremmin nykyisiin riskeihin

Kun keskeytysraja on 72 tuntia, verkkoa voidaan kehittää alueen todellisten riskien mukaan. Varautumisessa voidaan silloin huomioida sääilmiöiden lisäksi myös muut turvallisuusuhat, kuten hybridiuhkat. Tämä vahvistaa huoltovarmuutta muuttuneessa turvallisuustilanteessa.

Ratkaisu, joka ei maksa valtiolle

Ehdottamamme muutokset eivät vaadi valtion rahoitusta eivätkä heikennä muiden alueiden verkkoyhtiöiden asemaa. Ne antavat Itä-Suomelle mahdollisuuden kasvaa omin voimin.

–Elinvoimainen ja teollisesti vetovoimainen Itä-Suomi on koko maan turvallisuuden ja talouskasvun perusta. Tarvitsemme vain järkevää sääntelyä, jotta voimme rakentaa tulevaisuutta omin voimin, toteaa Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Mikael Venäläinen.

Asuttu ja elinvoimainen Itä-Suomi on koko Suomen etu. Olemme valmiita investoimaan alueen tulevaisuuteen, kun sääntely antaa siihen mahdollisuuden.

Lataa aineisto

Olemme koonneet tavoitteemme ja perustelut tiiviiksi aineistoksi päättäjille.

Lisätietoja: Mikael Venäläinen toimitusjohtaja, Suur-Savon Sähkö Oy, p. 010 210 4240, mikael.venalainen@sssoy.fi