Koti > Ajankohtaista > Uncategorized > Monipaikkaisuus...

Monipaikkaisuus on tärkeä tekijä tulevaisuuden Järvi-Suomen elinvoimassa

”Niin paljon kun maskeja tänä päivänä käytetäänkin, mielenkiintoista ettei kukaan ole vielä keksinyt sellaista, jonka kanssa voisi juoda kahvia”, tuumii Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen riisuessaan maskia hörpätäkseen höyryävää kahvia. Onneksi kokouksen isännän, Suur-Savon Sähkön toimitusjohtajan Markus Tykkyläisen huoneen varustukseen kuuluu pitkä pöytä, joten osallistujat voivat istua riittävin turvavälein. Tilaisuudessa on määrä allekirjoittaa Ruralia-instituutin ja Suur-Savon Sähkön välinen sopimus, jonka myötä aloitetaan monipaikkaista asumista ja digitalisaatiota käsittelevä tutkimusyhteistyö.

Monipaikkainen asuminen on tämän hetken muotitermi, johon törmää monissa yhteyksissä. Ilmiö voi myös olla osa ratkaisua elinvoiman säilyttämiseksi maaseudun hiipuvissa kunnissa.

— Ennen elinvoima näkyi alueilla punatiilisinä savupiippuina, jotka viestivät alueen vahvasta taloudesta teollisuuden muodossa. Nyttemmin aluetalouksilla on harvemmin enää selkeät tietyt veturit, vaan kenttä on entistä moninaisempi. Pirstaloitunutta kokonaisuutta on samalla myös hankalampi hahmottaa – esimerkiksi monipaikkaisuuden merkitykseen on herätty kunnolla vasta koronapandemian myötä. On siis mitä parhain aika ja tarve tutkia monipaikkaisuuden ilmiötä ja sen mahdollisuuksia Järvi-Suomen alueen tulevaisuuden rakentamisessa, Tykkyläinen kertaa yhteistyön taustoja.

Etelä-Savon aluetalouteen metsätaloudella eri muodoissaan onkin suuri merkitysmutta on tärkeää ymmärtää myös monipaikkaisen asumisen merkittävä aluetalouden vaikutus, joka jo nyt on tutkimuksemme mukaan noin 157 miljoona euroa vuosittain, ja työllistävä vaikutus 309 henkilötyövuotta.

Torsti Hyyryläinen

Tutkimusjohtaja Hyyryläinen vahvistaa Tykkyläisen näkemyksen aluetalouden muuttuneista painotuksista:

—Esimerkiksi Etelä-Savo nähdään metsämaakuntana, ja aluetalouteen metsätaloudella eri muodoissaan onkin suuri merkitys. Mutta on tärkeää ymmärtää myös monipaikkaisen asumisen merkittävä aluetalouden vaikutus, joka jo nyt on tutkimuksemme mukaan noin 157 miljoona euroa vuosittain, ja työllistävä vaikutus 309 henkilötyövuotta. Olemme myös arvioineet, että monipaikkaisen elämänmuodon aluetaloudellinen kasvupotentiaali on kymmeniä prosentteja.

Monipaikkaisuus kilpailee siis merkittävyydessään paikoittain jopa metsäteollisuuden kanssa, jonka vuosittaiseksi vaikutukseksi on arvioitu noin 200 miljoonaa euroa.

Laidoilla Torsti Hyyryläinen(vas.) ja Manu Rantanen(oik.) Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista, keskellä Markus Tykkyläinen Suur-Savon Sähköstä.

Säännöllinen ajatustenvaihto syvenee tutkimusyhteistyöksi

Ruralian ja Suur-Savon Sähkön välillä on käyty ajatusten vaihtoa säännöllisesti jo vuodesta 2017. Ruralia-instituutti on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan osasto, jolla on toimipaikat Mikkelissä ja Seinäjoella. Instituutti tekee tieteenalojen rajat ylittävää tutkimusta ja osallistuu opetukseen. Instituutissa kehitetään ratkaisuja yrittäjyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi maaseuduilla. Instituutilla on myös valtakunnallisena erityistehtävä: edistää osuustoiminnan tutkimus- ja opetusalaa. Ei siis ole vaikea nähdä, miksi tahot ovat kokeneet yhteistyön merkitykselliseksi: Suur-Savon Sähkön päätehtävä on perustamisesta saakka ollut alueellisen elinvoiman ylläpito.

Meitä ajavat selkeästi samat intressit: meille kummallekin taholle on tärkeää ymmärtää kuinka Järvi-Suomen alueen käy tulevaisuudessa, Hyyryläinen summaa. Nyt yhteistyö syvenee kumppanuudeksi tutkimustyössä.

Monipaikkaisuus itsessään on haasteellinen ilmiö tutkittavaksi, sillä siihen liittyvä data on murusina ripoteltuna maailmalle. Hyödyksi tutkimukselle on Suur-Savon Sähkön omistaman jakeluyhtiö Järvi-Suomen Energian sähkönkäytön data. Sähkönkäytön mittaluvut yhdistämällä muuhun dataan voidaan niiden summasta kaivaa esiin arvaamattoman arvokasta tietämystä. Itse asiassa sähkönkäytön datasta tehdyistä havainnoista saatiin konsernissakin herätys monipaikkaisuuden merkittävyyteen.

Tulevaisuutemme on kohtalonyhteydessä alueen elinvoimaisuuteen, ja monipaikkaisen asumisen kehittyminen on tämän kehittymisen avainkysymyksiä. Meidän pitää alueen muiden toimijoiden kanssa ymmärtää monipaikkaisen asumisen ilmiötä.

Markus Tykkyläinen

—Huhtikuusta elokuun loppuun Järvi-Suomen alueen vapaa-ajan asuntojen sähkön käyttö on vuoteen 2019 verrattuna ollut 16,7 % korkeampaa. Samaan aikaan koronaepidemian negatiivisina vaikutuksina nähdään liike-elämän sähkön kulutuksen pienentyneen – 8,5 %, ja teollisuuden – 5,6 %. Käytännössä Järvi-Suomen alueella koronakriisin aikana monipaikkaisen asumisen sähkönkulutuksen kasvu on kompensoinut paljolti talouden notkahduksen negatiivisia vaikutuksia yritysten sähkön kulutukseen. Tulkitsemme että näissä luvuissa näemme etätyön lisääntymisen vaikutuksia, Tykkyläinen arvioi.

Maakuntien elinvoimaisuus rakentuu jatkossa useista lähteistä

Järvi-Suomeen kuuluvassa Puumalassa on asukaslukuun suhteutettuna toiseksi eniten vapaa-ajan asuntoja Suomessa. Kunta on yksi Suur-Savon Sähkön omistajista.

Monipaikkaisuudella on mahdollisuus olla tulevaisuudessa yksi Järvi-Suomen talouden vetureista. Siitä on siis tarpeen päästä jyvälle. Ilmiön ymmärtämisestä on hyötyä myös matkailualalle, jonka merkityksen on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa myös Järvi-Suomen seudulla. Monipaikkaisuuteen ja matkailuun tehdyt panostukset tukevat toisiaan, sillä niiden käsittämillä ihmisryhmillä on samankaltaiset palvelutarpeet. Ruralia-instituutilla on jalansijaa myös tällä osa-alueella. Instituutilla on hankkeidensa kautta mittava, noin 400 toimijan verkosto, jonka kanssa on tehty luomu- ja ruokajärjestelmätutkimusta, pientuottajien tuotekehitystä ja matkailualan kehitystyötä.

—Tulevaisuutemme on kohtalonyhteydessä alueen elinvoimaisuuteen, ja monipaikkaisen asumisen kehittyminen on tämän kehittymisen avainkysymyksiä. Meidän pitää alueen muiden toimijoiden kanssa ymmärtää monipaikkaisen asumisen ilmiötä laajemmin, ja löytää keinoja monipaikkaisuuden myönteistä kehittymistä, Suur-Savon Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen kiteyttää.

—Uskon, että löydämme tämän myötä uudenlaisen yhteistyömuodon akateemisen tutkimuksen ja yritystoiminnan välillä. Toivomme tästä yhteistyöstä pitkäjänteisyyttä, sillä monipaikkaisuuden ilmiö on jatkuva ja kehittyvä, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen toteaa.

Vaikuttaa siltä, että palapelin, nimeltään Järvi-Suomen tulevaisuus, paloja on alettu asetella samaan kekoon pöydälle. Täytyy vain löytää riittävästi yhteistyötä niiden järjestämiseen kokonaiskuvaksi.