Matalaenergiatalo


Mikä on matalaenergiatalo?

Matalaenergiatalojen lähtökohta on kestävä kehitys. Suunnittelussa huomioidaan rakennuksen koko ja muoto, massan sijoittelu tontille, vaipan lämmöneristys ja ilmanpitävyys, lämmitysjärjestelmä ja lämmöntuottotapa, lämmön talteenotolla varustettu ilmastointi, pieni vedenkulutus, vähän kuluttavat vesikalusteet ja sähköratkaisut sekä teknisten järjestelmien tarpeenmukainen ohjaus.

Matalaenergiatalolla saavutetaan Suomen olosuhteissa noin 40−50 prosentin säästöt energian ja veden kulutuksessa verrattuna tavallisiin rakennuksiin. VTT:n mukaan rakennuskustannukset nousevat 3−5 %. Lisäkustannusten takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta (Lähde VTT).

Matalaenergiatalon seinien U-arvo (lämmönläpäisykerroin) tulee olla 0,13−0,15 W/m2K. Se vastaa runkorakenteissa seinissä 250−300 mm vuorivillaeristystä rakenteesta ja tuulensuojasta riippuen. Täystiilitaloissa tarvitaan samaan U-arvoon noin 230−250 mm eristys. Jos hirsitalon runko on 120 mm hirttä, tarvitaan seinään lisäksi 225−250 mm vuorivillaa. Siporexin 250 mm rungon eristävyyttä parannetaan vastaavasti 150−175 mm eristyksellä.

Yläpohjan U-arvon tulee olla 0,08−0,12 W/m2K. Tämä vastaa puurakenteisessa yläpohjassa esim. Tuplavarma-ratkaisulla 400−500 mm kokonaiseristyspaksuutta. Vinoissa katoissa, joissa sisäkatto on vesikaton suuntainen, käytetään yleensä 350−400mm levyeristettä.

Alapohjan U-arvon tulee olla 0,13−0,15 W/m2K. Maavaraisessa alapohjassa se vastaa noin 225−250 mm lämmöneristystä ja tuulettuvassa rossipohjassa (tuuletusaukot enintään 8 promillea) 275−300 mm.

Rakennusosan (seinän, yläpohjan ja alapohjan) U-arvo muodostuu rakennusosan eri materiaalien paksuuksien ja lämmönjohtavuuden tuloksena. U-arvoon vaikuttavat kaikki käytetyt materiaalit ja niiden kerrospaksuudet.

(Lähde: www.rakentaja.fi)